perjantai 22. elokuuta 2014

Nimitrendit muuttuvat maailman mukana

Siinä missä etunimet ilmentävät kantajaansa, kertovat ne myös mausta, muodista ja kulttuurista. Siitä, millainen maailma oli, kun sinut nimettiin. Ne ovat erottamaton osa kansallista identiteettiämme. Nimet kuvastavat monin eri tavoin kansakuntamme vaiheita: niiden kautta voi seurata niin kulttuurivirtauksia ja muoti-ilmiöitä kuin myös aatteiden, arvojen ja ihanteiden muutoksia.

Puhuttaessa nimimuodista/nimitrendistä tarkoitetaan sitä, kun jokin tietty nimi-idea, rakennetyyppi tai nimiä leimaava ominaisuus tulee muotiin ja hallitsee nimenantokulttuuria. Kyse ei siis ole niinkään yksittäisistä nimistä, vaan pikemminkin nimityypeistä. Kulloinkin valloillaan olevat nimitrendit ovat tiukasti sidoksissa sekä kulttuuriin että aikaan. Ne heijastavat kulttuuria ja sen eri aikakausien ominaispiirteitä, mutta toimivat samalla myös itse kulttuurin luojina.

Kuulun itse 80-luvun lopulla maailmaan putkahtaneisiin, joten olen siis 90-luvun kasvatti ja alakoululainen. Olennainen osa tuon aikakauden kulttuuria olivat Hannat, Hennat, Laurat, Jennit, Jonnat, Sannat, Tiinat, Tommit, Villet ja Antit, joita tuntui tulevan vastaan lähes joka nurkalla. Nimenantotrendiä hallitsi tuolloin vahvalla kädellä yhtenäisyys: jälkikasvulle haluttiin useimmiten antaa tavallinen nimi, jolla lapsi liittyi yhteisöön eikä eronnut tai poikennut muusta massasta. Vaikka kuinka kaivelen muistini sopukoita (ja minulla muuten on TODELLA hyvä nimimuisti!), en muista lapsuudestani ainuttakaan kertaa, jolloin olisin törmännyt suomalaiseen henkilöön, jolla oli erikoinen, massasta poikkeava etunimi. Toki lapsuusaikaani värittivät myös lukemattomat muut nimet aiemmin mainitsemieni lisäksi, mutta yleisesti ottaen lähes kaikki olivat kuitenkin ns. ”tavallisia” nimiä. Ei erikoisuuden tavoittelua, ei mielikuvituksen tai luovuuden tuotoksia, ei vierasperäisillä kirjaimilla leikittelyä, ei porukasta erottumisen ihannointia. Päinvastoin; selkeitä ja perinteisiä suomalaisia nimiä. Niistä oli kolmenkymmenen vuoden takainen nimeämistrendi tehty.

Vaikka tuntuu, ettei omasta lapsuudestani loppupeleissä ole edes hirvittävän kauaa aikaa, on nimimuoti ehtinyt tuona aikana kokea valtavan muutoksen. Nimen antajat eli vanhemmat ovat nykyisin nimeäjinä ”tietoisempia” kuin ennen. Lisäksi etunimi ei enää ole vain lapsen nimi; se on koko perheen ”etiketti” ja sosiaalisen aseman ilmaisin. Se kertoo muille, miten vanhemmat ajattelevat, minkä luontoisia he ovat, mitä tyyliä he edustavat, mitä he arvostavat ja millainen heidän maailman katsomuksensa on. Nimen valinnan kautta vanhemmat rakentavat, vahvistavat ja tuovat esille omaa identiteettiään.

Nykyajan nimeämiskulttuurista on erotettavissa aiempaa useampia eri nimitrendejä. Itse olen havainnut tämän päivän nimimuodissa neljä selkeästi erottuvaa suuntausta. Toki lapsia nimetään nykyisinkin muuten kuin pelkästään näiden suuntauksien mukaan, mutta ne ovat kuitenkin tällä hetkellä nimenantokulttuuria pääosin hallitsevat trendit.

Nykypäivän hallitsevat nimitrendit (Kuva: http://tinyurl.com/obmce7g)
Ensimmäinen näistä nimitrendeistä on uusvanhat nimet. Näitä ovat esimerkiksi Aino, Iida, Kerttu, Juho, Eino ja Niilo. Monet mieltävät useat uusvanhoista nimistä ns. ”mummo- ja pappanimiksi”. Tämä johtunee siitä, että uusvanhat nimet olivat edellisen kerran suosittuja sata vuotta sitten eli ne olivat käytössä kolme neljä sukupolvea takaperin. Vaikka uusvanhat nimet ovat ilmeisen vanhoja, tuntuvat ne nykyvanhemmista raikkailta ja luontevilta vaihtoehdoilta.

Toinen nimitrendeistä on vierasperäiset nimet, joilla tavoitellaan kansainvälisyyttä. Tämä kertoo globaalistumisesta, maailman pienenemisestä sekä nykyihmisten runsaasta liikkumisesta ja matkustelusta. 2000-luvun vanhemmat haluavat lapsilleen nimet, jotka tunnetaan myös muualla ja osataan ääntää ja kirjoittaa oikein ulkomaillakin. Nykypäivänä tavallisia ovat supisuomalaisten vanhempien naperot, jotka kantavat Daniel, Benjamin, Noel, Isabella, Fiona ja Jessica -tyylisiä nimiä.

Kolmas nimitrendi on luontonimet (aiheesta postaus täällä). Siinä missä toiset vanhemmat suosivat kansainvälisyyttä, haluavat toiset vanhemmat korostaa suomalaisuutta; omaa kieltämme ja kulttuuriamme. Mikä olisikaan tähän parempi keino kuin persoonalliset, suomalaisuutta henkivät luontonimet, joiden joukosta löytyy laaja skaala sekä tavallisia että harvinaisempia nimivaihtoehtoja. Luontonimien suosion kasvuun on mitä todennäköisimmin vaikuttanut nykyajan kaupungistuminen ja hektinen elämänmeno, joiden keskellä ihmiset kaipaavat takaisin omille juurilleen luonnon helmaan. Pienet Lumit, Hillat, Pyryt ja Purot muistuttavat meitä luonnon olemassa olosta sekä sen monimuotoisuudesta ja korvaamattomasta arvokkuudesta.

Neljäs nykypäivän nimitrendeistä on harvinaiset, jopa uniikit nimet (aiheesta postaus täällä ja täällä). Jasna, Neena, Säihke, Vinja, Etvi, Sakri, Nuotti ja lukemattomat muut nimiharvinaisuudet kertovat siitä, että nykyvanhemmat ovat nimeämisen suhteen rohkeita ja ennakkoluulottomia. Usein nimen valinnassa käytetään kekseliäisyyttä, mielikuvitusta ja luovuutta. Nykypäivänä harvinaisten nimien kirjo on maassamme todella laaja, ja uusia nimiä keksitään ja sepitetään koko ajan lisää. Jos ennen vanhaan nimeämiskulttuurissa ihannoitiin yhtenäisyyttä ja porukkaan sulautumista, halutaan nykyisin korostaa yksilöllisyyttä, muista erottumista. Lapsi on oma erityinen yksilönsä, ja se saa näkyä myös nimessä, joka herättää huomiota ja erottuu erilaisuutensa ansiosta muusta massasta.

Ennen aikaan etunimien avulla vahvistettiin yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nimet korostivat yhteisöllisyyttä, suomalaista identiteettiä ja yhtenäishenkeä. Nykynimet puolestaan kertovat individualismista, kansainvälistymisestä sekä globalisaatiosta. Ne muistuttavat luonnon olemassa olosta ja rikkaudesta, ja kertovat hektisen elämän uuvuttamien ihmisten kaipuusta luonnon rauhaan. Nykynimistä myös heijastuu ihmisten innostus, mielenkiinto ja arvostus vanhaa kohtaan.

Tulevaisuuden nimitrendit...? (Kuva: http://tinyurl.com/omzk688 )
Entisiä ja nykyisiä nimitrendejä tarkastellessa herää väistämättä kysymys: Miltä näyttävät tulevaisuuden nimitrendit ja mitä ne kertovat meistä ja maailmasta? Kuten Yle vastikään uutisoi, on julkisuuden henkilöillä, esimerkiksi muusikoilla, suuri vaikutus nimeämiskulttuuriin: jo tällä hetkellä maassamme on runsain mitoin pikku Jareja, Adeleja, Erinejä ja Robineita. Tulevaisuudessa tämä suuntaus tulee todennäköisesti vahvistumaan, ja muusikoiden, urheilijoiden ym. vaikutus etunimiin korostumaan. Lisäksi tulevaisuuden nimitrendeissä on nähtävissä nykyisen tapaan sekä kansainvälisyyttä että suomalaisuutta. Globalisaation, kansainvälisyyden ja matkustelun lisääntyessä vierasperäisiä nimiä tulee näkymään katukuvassa jatkossakin. Jos vanhoihin merkkeihin on luottamista, tulevat tämän hetken suurten suomalaisten ikäluokkien nimet, kuten Pirjo, Seppo, Pirkko ja Pentti, vielä uudelleen muotiin. Lisäksi yksi tulevaisuuden nimisuuntauksista on sukupuolineutraalisuus. Kasvavana trendinä on antaa lapselle mahdollisuus määrittää itse omaa minuuttaan, joten näin ollen nimikään ei saa olla selkeästi maskuliinisuuteen tai feminiinisyyteen viittaava. Esimerkiksi Kuura, Venni, Utu, Tuisku, Ilo ja Vilka ovat nimiä, joita on annettu maassamme sekä tytöille että pojille.

Toki tässä vaiheessa on vielä vaikea tarkalleen sanoa tulevaisuuden nimimuodista, mutta kuten yllä tuli ilmi, joitakin viitteitä siitä on jo nyt havaittavissa. Aika näyttää, miten kulttuurimme ja etunimistömme tulevat muuttumaan. Ehkäpä jossain hamassa tulevaisuudessa hiekkalaatikon täyttävät pikku Pirkot, Jaret, Danielat ja Vilkat ;) 

Oletteko te huomanneet nykypäivänä joitain sellaisia nimitrendejä, joita ei tässä mainittu? Mitä mieltä olette yleensäkin nykyisistä nimitrendeistä? Entäpä millaisena te näette tulevaisuuden nimimuodin osalta?

1 kommentti:

  1. Lasteni nimet: Reima Samuli (Samppa) 1965, Heta-Riikka 1967 ja Iisa-Onneli 1976. Lastenlapset: Mikki-Oskari, Henrik ANTTO Mikael ja Liina Julia; Elja-Sameli, Fedja ja Mitja; Lumi(kki). Lapsenlapsen lapsi: Noel. Oma nimeni: Seija Liisa Tellervo 1939. Terveisin 'mumma'

    VastaaPoista

Kiitos, kun kommentoit! Vastaan kommenttiisi mahdollisimman pian! Ruusut ja risut tervetulleita :)