tiistai 15. heinäkuuta 2014

Mitä seikkoja kannattaa ottaa huomioon lapsen nimeä valitessa

Miten ihmeessä valita lapselle sellainen nimi, joka miellyttää molempia vanhempia ja joka kuulostaa omaan korvaan hyvältä vielä vuosien ja vuosikymmentenkin päästä? Ja ennen kaikkea: miten valita nimi, josta myös itse nimen kantaja eli lapsi tulevaisuudessa pitää ja jota hän voi kantaa ylpeydellä?

Nimi on vanhempien antama lahja lapselle - ja useimmiten vieläpä elinikäinen sellainen. Nimenvalintaprosessi onkin monien kohdalla yksi vanhemmuuden isoimmista ja vaikeimmista päätöksistä, sillä yleensä nimi seuraa kantajaansa läpi koko elämän. Sen vuoksi siihen kannattaakin paneutua huolella ja ajan kanssa. Nimiasiaa olisi myös hyvä tarkastella mahdollisimman laajasta perspektiivistä käsin. Useimmiten juuri erilaiset näkökulmat selkeyttävät ja helpottavat mahdottomalta tuntuvaa päätöksentekoa.

Tähän postaukseen olen koonnut seikkoja, joita kannattaa pohtia, kun lapsen nimen valitseminen tulee ajankohtaiseksi. Kyseiset seikat tarjoavat nimenvalintaprosessiin erilaisia näkökulmia, jotka toivon mukaan selkeyttävät sitä, minkä tyylinen nimi itsellä on hakusessa ja mikä olisi juuri omalle lapselle se kaikkein paras mahdollinen nimi. Mainittakoon vielä, että seuraavat asiat ovat sellaisia, jotka omasta mielestäni on hyvä ottaa huomioon mietittäessä lapselle nimeä. Ne eivät siis ole kirkossa kuulutettuja tai kiveen hakattuja, vaan jokainen voi tarvittaessa soveltaa niitä ja poimia seikoista ne, jotka itse kokee oman nimenvalintaprosessinsa kannalta tärkeiksi ;)

Ja sitten itse asiaan eli tässäpä seikkoja, joita olisi hyvä miettiä lapselle nimeä valitessaan:

Nimen kirjoitusasu
On olemassa roppakaupalla nimiä, joilla on useampi kuin yksi kirjoitusasu. Tällaista nimeä harkitessa kannattaa miettiä, mikä olisi omalla kohdalla kirjoitusasuista se kaikkein luontevin ja paras. Kannattaa myös makustella, miten eri kirjoitusasut vaikuttavat nimen tyyliin ja ”luonteeseen”. Tuoko esimerkiksi yhden kirjaimen lisääminen tai vaihtaminen toiseen nimelle kokonaan uuden vivahteen? Joitakin esimerkkejä: 
  • Lukas vs. Lucas
  • Antton vs. Anton
  • Neea vs. Nea
  • Wilma vs. Vilma
  • Fanni vs. Fanny
  • Minttu-Mari vs. Minttumari  

Nimen lausuminen
Tämä ja edellinen kohta kulkevat käsi kädessä. Mietittäessä nimeä, jolla on useampi kuin yksi kirjoitusasu, kannattaa samalla miettiä, miten haluaa nimen sanottavan. Sanotaanko se samoin kuin kirjoitetaan vaiko päinvastoin? Esimerkiksi jos tyttärelle päätetään antaa nimeksi Ada, lausutaanko se kahdella a:lla vai kirjoitusasunsa mukaisesti yhdellä a:lla?

Sointuminen sukunimeen
Etunimi + sukunimi -kombo kulkee tiiviisti käsi kädessä. Usein ei riitä pelkkä etunimen kertominen, vaan tarvitaan myös sukunimen sanomista. Esimerkiksi esittäytyessä sanotaan yleensä sekä etunimi että sukunimi. Tämän vuoksi kannattaakin makustella, millainen kokonaisuus etunimestä ja sukunimestä muodostuu. Sopiiko etunimi hyvin yhteen sukunimen kanssa? Joitakin esimerkkejä:
  • Jos sukunimi on jokin supisuomalainen kuten Heikkinen, onko vierasperäisiä kirjaimia sisältävä etunimi tällöin liian hullunkurinen ja hienosteleva? Miltä itsestä esimerkiksi kuulostaa Cecilia Heikkinen
  • Entäpä jos sukunimi alkaa r-kirjaimella? Voiko tällöin miettiä lainkaan r-kirjaimella alkavia etunimiä? Kuulostaako esimerkiksi Roni Räsänen omaan korvaan liian ”särähtävältä”? 
  • Entä jos etunimen loppuosa ja sukunimen alkuosa sisältävät samoja kirjaimia? Jos esimerkiksi sanotaan nopeasti Oona Aaltonen, kuulostaako siltä kuin kolme a:ta olisivat kiinni toisissaan, jolloin etunimi ja sukunimi ovat yhtä vaikeasti erotettavaa pötköä?

Nimen soveltuvuus arjen eri tilanteissa
Arkielämässä tulee eteen monenmoisia tilanteita, joissa tarvitaan eri äänensävyjä. Varsinkin pienen lapsen kanssa äänenpainoa joutuu usein vaihtelemaan tiuhaan tahtiin tilanteiden muuttuessa jatkuvasti. Siispä kannattaa miettiä, miten lapsen nimi soveltuu erilaisiin tilanteisiin. Onko se käyttökelpoinen sekä käskettäessä, komennettaessa, helliteltäessä että normaaleissa puhuttelu tilanteissa? Onko esimerkiksi pitkä yhdysnimi helposti käytettävä myös komentamista vaativissa tilanteissa? Onko itselle esimerkiksi yhtä helppoa sanoa Sanni-Sofia! Älä ota sitä! kuin Emma! Älä koske siihen!...?

Nimen tyyli
Nimenvalintaprosessia helpottaa, jos heti alkumetreillä selvittää, minkä tyylinen nimi lapselle on hakusessa. Onko kansainvälinen nimi käytännöllinen ja omaan tyyliin sopiva? Vai olisiko perinteinen suomalainen nimi enemmän omannäköinen? Kannattaa esimerkiksi miettiä, tuleeko matkusteltua paljon tai onko tulevaisuuden suunnitelmissa kenties muutto ulkomaille, jolloin lapsen nimen olisi hyvä olla kansainvälinen, myös ulkomaalaiseen suuhun sopiva. Entäpä minkä tyyliset nimet vanhemmilla on? Tuleeko lapsen nimen sopia yhtään niihin? Miltä omaan korvaan kuulostaisi esimerkiksi vanhemmat Fiona ja Daniel, joilla on lapsi Pekka?

Nimen yleisyys / harvinaisuus
Kannattaa miettiä, onko itselle mitään merkitystä sillä, kuinka yleinen tai harvinainen nimi on. Haittaako, jos tulevaisuudessa päiväkodissa tai samalla luokalla lapsellasi on useita kaimoja? Entäpä harvinaisen nimen kohdalla: alkaako ihmisten jatkuva Ai mikä se nimi olikaan? Enpä ole ennen kuullutkaan moista! -päivittely pitemmän päälle tympiä?

Nimen merkitys ja/tai mielleyhtymä
Onko nimen merkityksellä mitään välillä? Jos vastaus on kyllä, kannattaa tutustua nimen alkuperään ja merkitykseen ennen lopullista päätöksen tekoa. Haittaako esimerkiksi Sara-nimeä miettiviä vanhempia se, että Sara tarkoittaa turkiksi epilepsiaa? Tai Tero-nimeen mieltyneitä vanhempia se, että kyseinen nimi on japaniksi ”terrorismi”? Lisäksi kannattaa miettiä, millaisia mahdollisia mielleyhtymiä nimeen liittyy. Yhdistetäänkö Felix-nimen kantaja heti ensimmäiseksi Felix-ketsuppiin? Entäpä tukeeko Sinistä mieleen Sini siivousvälineet? Miltä taas kuulostaisi tytöllä kaunis ja herkkä Lumia, jonka lähes jokainen tietää olevan Nokian suosittu matkapuhelin?

Nimen leimaavuus
Tämä seikka on osittain yhteneväinen edellisen kohdan kanssa. Jokainen vanhempi varmasti toivoo, että lapsi pystyy kantamaan omaa nimeään iästään, luonteestaan ja ulkonäöstään huolimatta ilolla ja ylpeydellä. Siispä nimeä valitessa olisi hyvä pohtia, onko harkinnassa oleva nimi jollain tavalla lasta leimaava. Luoko itse nimi jonkinlaisia odotuksia / mielikuvia kantajastaan? Miltä esimerkiksi kuulostaa rauhallinen Vili? Puhelias ja räväkkä Hilja? Hentoon kasviin viittaavaa nimeä kantava tuhti ja tanakka Kaisla? Pitkin kyliä rälläävä teiniangsti Sulo? Surumielinen Ilona? Vaaleanpunaista vihaava mustiin pukeutuva Roosa?

Sointuminen sisarusten nimiin
Tämä on varmasti asia, joka jakaa mielipiteitä sekä puoleen että toiseen. Useiden mielestä on kiva, jos sisarusten nimet jollain tapaa sopivat yhteen (sama alkukirjain, samantyylisyys…). Joidenkin mielestä taas jokainen ihminen on täysin oma yksilönsä, eikä nimen näin ollen tarvitse sopia lainkaan sisarusten nimiin. Kannattaa näin ollen pohtia, mitä mieltä itse on asiasta. Onko esimerkiksi ihan ok, jos sisarusten nimet ovat täysin eri tyyliset? Entä haittaako, jos toisella lapsista on lyhyt ja ytimekäs nimi ja toisella taas pitkä? Alkaako pidemmän päälle häiritsemään, jos sisaruksilla on pitkät yhdysnimet, joista toinen kirjoitetaan väliviivalla ja toinen ilman väliviivaa yhteen? Muutamia esimerkkejä:
  • Victoria & Veikko vs. Veera & Veikko
  • Ida & Annastiina vs. Ida & Emma
  • Ellinoora & Anni-Maija vs. Elli-Noora & Anni-Maija / Ellinoora & Annimaija 

Millä perusteella teillä on valittu lapsen nimi? Oletteko käyttäneet joitain tiettyjä kriteerejä nimen valintaprosessissanne?

2 kommenttia:

  1. Moi! Mietimme nimeä pian syntyvälle lapsellemme ja yhden suosikkinimen guuglailu johti blogiisi. :)

    Halusin tähän jo vähän vanhaan postiin kommentoida, että on itse asiassa yllättävän vaikea keksiä kaksi nimeä, jotka EIVÄT sovi toisiinsa. Pidemmät sarjat ovatkin jo vähän helpompia (Ville, Veera, Veikko ja Anastacia). Mutta olen huomannut, että melkein aina, kun ihmiset antavat keksityn esimerkin sisaruksista, joiden nimet eivät yhtään rimmaa yhteen, itse asiassa ne rimmaavat ihan hyvin. Kaksi nimeä kun voi yhdistää niin monella eri tavalla - katsooko alkukirjainta, alkuperää, nimen pituutta, vokaaleja, konsonantteja, mielikuvia vai mitä.

    Tämä vain huomiona, olen usein ajatellut tätä, kun luen vastaavia esimerkkejä. :)

    Kiva blogi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos kommentistasi! Tavallaan tuo on totta, mitä sanoit. Omasta mielestäni taas on todella haastavaa keksiä kahdelle lapselle toisiinsa hyvin sointuvat nimet. Tämä johtunee siitä, että itse olen vain niin älyttömän tarkka siitä, että sisarusten nimien on sovittava keskenään yhteen joka kantilta :D Ja niinhän se menee, että siinä missä omasta mielestäni jonkin sisarusparin nimet eivät sovi lainkaan yhteen, on jonkun toisen mielestä ne keskenään oikein passeli yhdistelmä :)

      Esimerkkinä vaikka tuo tekstissä mainitsemani Ida & Annastiina: molemmat mielestäni oikein kivoja nimiä, mutta itseäni häiritsisi, jos toisella lapsellani olisi pitkä nimi ja toisella taas ihan lyhyt. Lisäksi itseäni häiritsisi se, että toisessa nimessä on vierasperäinen kirjain (tässä tapauksessa d) ja toisessa ei, joten ei tuo toinenkaan yhdistelmä (Ida & Emma) taitaisi mennä omien kriteerieni läpi :D

      Mutta nämähän ovat ihan täysin makuasioita. Ja makujahan on yhtä paljon kuin on meitä ihmisiäkin :) Kuten tekstissä sanoin, niin kannattaa aina miettiä, mitä mieltä ITSE on asiasta. Sehän on sama, mitä muut ajattelevat ja sopiiko sisarusten nimet toisten ihmisten mielestä keskenään yhteen. Pääasia on, että itse tykkää! :)

      Poista

Kiitos, kun kommentoit! Vastaan kommenttiisi mahdollisimman pian! Ruusut ja risut tervetulleita :)