maanantai 28. heinäkuuta 2014

Hyvä vai paha Nuutti?

Monet vanhemmat haluavat lapselleen nimen, joka on hieman erikoisempi, mutta kuitenkin suomalainen. Nimen, joka jää ihmisten mieleen ja jota ei tule ihan joka kulmalla vastaan. Nimen, joka ei ole tusinanimi, mutta ei myöskään liian erikoinen. Nuutti! Kas, siinäpä vasta oiva vaihtoehto, joka täyttää kaikki edellä mainitut kriteerit ;)

Nimenä Nuutti on poikamaisen vekkuli ja hyvin suomalaiseen suuhun sopiva. Se on pehmeä, mutta samaan aikaan siinä on jotain voimakasta. Erikoisen Nuutista tekee myös keskellä oleva kaksoisvokaali u: Nuutti mukaan luettuna Suomessa on vain alle parikymmentä etunimeä, jotka sisältävät tupla u:n. Vielä erikoisemman nimestä tekee se, että kaksoisvokaalia seuraa kaksoiskonsonantti.

Nuutti-nimeen liittyvät mielikuvat jakavat ihmisiä. Osalle Nuutti on nimenä ”avoin” eli se ei herätä sen kummempia mielikuvia suuntaan taikka toiseen. Joillekin Nuutti puolestaan tuo mieleen kirjoitusasultaan lähes samankaltaisen sanan kuutti, joka tarkoittaa somaa pientä hylkeen poikasta (ja jota myös on annettu / annetaan etunimeksi). Monille Nuutti taas nostaa mieleen vanhan sanonnan Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.

Paha nuutti vai hyvä kuutti? ;) (Kuvat: http://tinyurl.com/m9xbapt ja http://tinyurl.com/kawj2nw)

Suomessa Nuutti onkin kansanomaisesti ollut tärkeä: Kuten vanha sananparsi osoittaa, Nuutti on päättänyt joulukauden eli ajanut joulun ulos. Vanhojen lakien mukaan joulurauha kesti 20 päivää ja päättyi siten 13. tammikuuta eli nuutinpäivänä. Osassa Suomea tähän päivään on liittynyt nuuttipukkiperinne, joka tuli Suomeen alun perin Ruotsista. Aluksi nuutipukkina kiertäminen oli nuorten miesten perinne. Noin viiden hengen seurue pukeutui esimerkiksi takinreuhkoihin ja vanhoihin nurinkäännettyihin turkkeihin. Muuna varustuksena olivat luudat, pamput, kepit ja aisakellot. Miehet pukeutuivat usein naisiksi ja naiset puolestaan miehiksi, sillä joskus naisiakin saattoi olla seurueessa mukana. Perinteisesti seurueeseen kuului myös pääpukki, jota kutsuttiin nuuttiparooniksi taikka pasuriksi. Ainakin tällä joukkion pääpukilla eli -pukarilla oli päässään sarvet ja hän oli muutenkin naamioitunut pelottavan näköiseksi hahmoksi. Seurueet mekastivat ja kiersivät talosta toiseen joulunpyhistä jäänyttä olutta kärkkyen. Vaikka nuuttipukkeja pelättiin, heidät kuitenkin päästettiin sisään. Mikäli nuuttipukeille ei annettu olutta, talonväki sai niskaansa manauksia, solvauksia ja uhkauksia. Joskus seurue saattoi tehdä myös jotakin vahinkoa.

Sotien jälkeen nuuttipukkiperinne kuitenkin muuttui ja sitä jatkoivat lapset. He puketuvat nuutinpäivänä erilaisiin naamiais- tai fantasia-asuihin ja kiertelivät ovelta ovelle kysymässä "saavatko nuuttipukit laulaa?". Tämän jälkeen he esittivät jokin laulun tai lorun, josta palkkioksi oli tapana antaa makeisia. Tämä Länsi-Suomessa tuttu vanha perinne muistuttaakin vahvasti Itä-Suomessa pääsiäisenä harrastettavaa virvontaa. Nuuttipukkiperinne on Suomessa säilynyt lähinnä vain Lounais-Suomessa. Erityisesti Satakunta ja Vakka-Suomi sekä jotkin osat Pirkanmaata ja Etelä-Pohjanmaata ovat alueita, joissa nuuttipukit kiertävät vielä tänäkin päivänä.

Nimen Nuutti juuret ulottuvat latinen kieliseen nimeen Canutus. Meillä pohjoismaissa kyseisestä nimestä tunnetaan parhaiten tanskalainen nimimuunnelma Knud sekä ruotsalainen nimimuunnelma Knut. Nuutti onkin suomalainen muunnos näistä kahdesta nimestä. Nimi tarkoittaa ’urheaa’ ja ’ylpeää’; perustana muinaissaksan sana knûz (’urhea’). Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan yhdistää Nuutin Pyhään Pafnutios Jerusalemilaiseen, sillä nimen Pafnutios keskeltä löytyy kirjainyhdistelmä nut.

Nuutti on esiintynyt Kansanvalistusseuran kalenterissa jo vuosina 1882–1883. Suomen almanakassa Nuutti on ollut kyseisessä kirjoitusasussaan vuodesta 1885 lähtien 13.1. Sitä ennen nimi oli suomalaisessakin almanakassa muodossa Knut.

Nuutti-nimi pysyi maassamme harvinaisena aina 1990-luvulle asti. Vuoteen 1899 mennessä Nuutin oli saanut nimekseen vain 10 miestä. Vuosina 1900–19 uusia Nuutti-nimen kantajia tuli maassamme hieman yli 30 kpl ja vuosina 1920–39 reilut 40 kpl. Kahtena seuraavana vuosikymmenenä Nuutti annettiin nimeksi alle 20 pojalle. Vuosina 1960–79 syntyi maassamme yhteensä 51 Nuutti-nimistä poikaa. Kahden seuraavan vuosikymmenen aikana nimen suosio otti aimo harppauksen: 1980–99 Nuutin sai nimekseen 325 poikaa. Vanhoja nimiä suosiva 2000-luku on ollut Nuutin parhainta aikaa. 2000–09 Nuutti annettiin nimeksi yhteensä 1191 pojalle. Viimeisen neljän vuoden aikana Nuutin on saanut maassamme nimekseen 578 poikaa.

Nuutti viettää siis nimipäiväänsä suomalaisessa almanakassa 13.1. Ortodoksisessa kalenterissa Nuutin nimipäivä on 19.4 sekä 1.5.

Tunnettuja Nuutti-nimisiä henkilöitä ovat mm:
  • Nuutti Konttinen (näyttelijä)
  • Nuutti Lintamo (jalkapalloilija ja valmentaja)
  • Nuutti Takkinen (toimittaja)
  • Presidentti Sauli Niinistön toinen poika on nimeltään Nuutti 
  
Mitä mieltä te olette Nuutti-nimestä? Mitä mielikuvia se teissä herättää?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit! Vastaan kommenttiisi mahdollisimman pian! Ruusut ja risut tervetulleita :)